Hesuli: Voi pirskatti sentään, kun olis jo kova hinku keväthangille!
Hosuli: Sanopa muuta. Tekisi mieli mennä lintuja metsästämään, mutta kyllä tuota lunta on vielä melkoisesti...
Hesuli: No niinpä onkin. Aurinko tosin jo paistaa niin lämpöisesti, että eiköhän nuo lumet tuosta lähde...Nyt on kuitenkin jo maaliskuu ja "silloin kattien hännät suoristuu" (*laulaa), vai mitenkäs se laulu siinä Pekka Töpöhännässä menikään?...
Hosuli: Ai mikä laulu?
Hesuli: No se Monnin laulu sille Maija Maitoparralle!
Hosuli: ?
Hesuli: Äh, anna olla. (*Huokaisee) Olisi se vaan niiiiiiin kivaa päästä kirmailemaan tuonne ulos, lintujen ja oravien sekaan. Kateeksi käy sitä vierasta kissaa, kun kävi tuossa ikkunan takana yksi päivä. Niin vapaa, niin onnellinen...
Hosuli: Mutta eikös nyt ole jokin pöpö liikkeellä, joka voi tarttua meihinkin?
Hesuli: Ai mikä pöpö? Se lintujen pöpökö? Jaa, juu...No emäntähän siitä on jotakin höpöttänyt. Mutta ei kai nyt lintujen taudit meihin tartu?!
Hosuli: Kyllä tarttuu, emäntä sanoi niin.
Hesuli: Aijaa. Mutta eipä meillä taida olla huolta siitä pöpöstä.
Hosuli: Miten niin?
Hesuli: No pöhkö! Eihän me päästä edes ulos!
Hosuli: Ai niin. Onpa harmi!
Hesuli: Mikä niin?
Hosuli: No se, ettei päästä ulos.
Hesuli: Mutta juurihan sinä mainitsit sen pelottavan lintupöpön.
Hosuli: Ai niin! (*Hesuli pyörittää päätään)
Hesuli: Että istutaan me vaan täällä lämpimässä ja turvassa. Antaa pakkasen ja lumen ja lintupöpöjen mellestää tuolla ulkona. Mennään me sitten vasta ulos, kun on jo oikea kesä!
Hosuli: Näin tehdään. Kurrrrnau!