keskiviikko, 1. kesäkuu 2005
Tungosta sängyssä...
Heräsinpä viime yönä sellaiseen epämukavaan viluntunteeseen, kun peitto
oli kadonnut päältäni lähes kokonaan. Vieressä nukkuva avomieheni ei
ollut tällä kertaa syyllinen, vaan varsinaiset syntipukit löytyivät
sängyn toisesta päästä, nimittäin jalkopäästä. Pojat mokomat olivat
vallanneet koko sängynpäädyn ja nukkua rotkottivat pitkin poikin.
Peiton olivat tietysti myllänneet ja valuttaneet lähes lattialle.
Yritin vetää peittoa takaisin päälleni, mutta katinrontit vain nukkua
tuhisivat tyytyväisenä, eivätkä lotkauttaneet korvaansakaan ähinälleni.
Ei auttanut muu, kuin nostaa kissat yksitellen avomieheni jalkopäähän
ja ottaa peitto takaisin hallintaani. Hieman oli unenpöpperöisiä ja
äkäisiä katseita pikkumiehillä, mutta siitä viis. Käänsin kylkeä ja
vedin peiton korviini. Molemmat kissat palasivat saman tien
jalkopäätäni lämmittämään ja minä vaivuin makeaan uneen...Ja sitten
herätyskelloni jo soikin! Nousin ylös viileään aamuun ja näin, miten
kollipojat ottivat mukavammat asennot peittoni päällä ja jatkoivat
uniaan. Taisivat olla vahingoniloisia...
Kommentit